Raamattu on osin juutalaisuuden pyhien kirjoitusten, sekä kristinuskon omien pyhien kirjoitusten kokoelma. Juutalaisten käyttämä heprealainen juutalaisuuden pyhien kirjoitusten kokoelma Tanak muodostaa osin pohjan kristinuskon Vanhalle testamentille. Lisäksi kristillisessä Raamatussa on uudempien kirjoitusten osa, Uusi testamentti, jota juutalaiset eivät tunnusta. Myös kristinuskon sisällä Raamatun kirjojen kokoonpano vaihtelee hieman kirkkokunnasta riippuen, erityisesti protestanttien, katolilaisten ja ortodoksien välillä. Heprealaisen pyhien kirjoitusten kokoelman, Tanakin (jota juutalaiset eivät siis kutsu raamatuksi) vanhimmat osat ovat saaneet kirjallisen muodon aikaisintaan 900-luvulla eaa. Toora eli Tanakin ensimmäinen osa on saanut nykymuotonsa todennäköisesti 500–400-luvuilla eaa. Uuden testamentin tekstit on tuotettu noin 50–120 jaa. Heprealainen Tanak ja siihen pohjaava Raamatun Vanha testamentti on kirjoitettu alun perin hepreaksi ja paikoin arameaksi, kun taas Raamatun Uuden testamentin alkukieli on puolestaan koinee-kreikka. Juutalainen pyhien kirjoitusten kokoelma Tanak jaetaan perinteisesti kolmeen osaan: Toora (’laki’ tai ’opetus’), Nevi’im (’profeetat’) ja Ketuvim (’kirjoitukset’). Alkuperäistä kristinuskon Raamattua yhtenäisenä kirjakokoelmana ei ole olemassa, vaan alussa oli suuri määrä erilaisia tekstejä, jotka ovat kehittyneet itsenäisesti ja jotka myöhemmin kanonisoitiin eli liitettiin osaksi Raamattua. Protestanttisessa Raamatussa on 66 (39 + 27) erillistä kirjaa. Raamattua tutkiva tieteenhaara on nimeltään eksegetiikka. Raamattu on maailman levinnein kirja. Pelkästään Gideons International -järjestö on jakanut Raamattua tai sen osaa yli 2 miljardia kappaletta. Se on käännetty kokonaisuudessaan 474 kielelle. Lisäksi Vanha tai Uusi testamentti on luettavissa 1 231 kielellä, ja vähintään yksi Raamatun kirja on käännetty 2 527 kielelle. Source: Wikipedia (fi)